Nopeana lajina jossa ei juurikaan ole kuolleita hetkiä pesäpallo on viehättävä ja mukaansatempaava laji. Arvelen että pesiksen markkinointi on kuitenkin erittäin haastavaa johtuen lähinnä siitä että - baseballin tapaan - myös pesäpallossa on lyöntijärjestys mutta on aika haastavaa perustella miksi lyöjistä noin puolia ei käytetä sisäpelissä mihinkään järkevään. Eikä tuota asiaa oikeastaan voida edes korjata millään sääntömuutoksella vaan se ikäänkuin kuuluu lajiin sisäänrakennettuna ominaisuutena.
Enkä usko siihenkään että moni baseballia seuraava alitajuntaisesti toivoisi jotakin muuta. MLB:ssä on 30 joukkuetta jotka kukin pelaavat kuuden kuukauden aikana 81 koti- ja 81 vieraspeliä, koko sarjan katsojakeskiarvo on lähes 30.000. Ei tuollaiseen lukemaan kykene jos tuote ei ole kunnossa ja jos pesistä halutaan viedä eteenpäin on virheellistä perustaa markkinointia johonkin kuviteltuun mielenkiintoisuusvertailuun baseballin kanssa.
Pesäpallossa on kuitenkin se kaaripeli. Kaaripelillä psyykataan vastustajaa, katsotaan vääriä pois, näytetään merkkejä ja saadaan henkistä yliotetta vastustajasta. Baseballissa lyöntivuoroaan odottavat räkivät dugoutissa. En tiedä käytetäänkö yleisillä standardeilla katsottuna pesäpallossa lyöntivuorossa olemattomia "mihinkään järkevään", mutta kuitenkin johonkin baseballiin verraten. Tämä ei tietysti välttämättä näy katsomoon, mutta vähänkään lajia seuraavalle tämä on selviö. Jos itse pelaa, niin sitten viimeistään huomaa kaaripelin merkityksen. Voi tietysti sanoa, että jos kaaripeliä ei tavan tallaaja näe, niin miksi edes hehkuttaa sitä? Samalla tavalla voisi kysyä, kuinka moni baseballin katsojista kiinnittää huomiota lukkarin syöttökaavoihin ja taktiikkaan?
Baseballia seurataan Amerikassa Urheiluruututasolla, nekin jotka eivät pelejä käy paikanpäällä katsomassa. Monet Amerikkalaiset ovat kysyneeet, miksi olen kiinnostunut Amerikan kahdesta tylsimmästä urheilulajista, Baseballista ja siitä missä muskeliautot kääntyvät satoja kertoja kisan aikana vasemmalle. Monesti kuulee, että Baseball on pirun tylsää. Kuitenkin heidän kulttuurissaan on kiinni maila-ja pallo-laji, ja markkinointi tuollaiselle alueelle(+ heidän ostovoimansa) on lähtökohtaisesti mielestäni paljon helpompaa, kuin vaikka sellaiselle alueelle jossa pelataan pelkkää jalkapalloa ja mailalla pallon lyöminen on tuntematonta.
Amerikkalainen urheilun seuraaminen on minusta, ja varmasti monelle eurooppalaisellekin vähän hassua. Tunnen yhden baseball-fanin ja hänen mielestään on jotenkin omituista, että aikuiset ihmiset Suomessa kerääntyvät pelailemaan pesäpalloa puulaakitasolla(tai mitä tahansa lajia) ja jopa maksavat tuomaroinneista seuralle. Heillä ilmeisesti laji loppuu siihen, kun päästään lukiosta, pieni osa lähtee ammattilaiseksi ja suurin osa jää seuramaan. Sama kaveri kertoi, että hän ei käynyt kertaakaan asuessaan metropolialueella, jossa oli Minor League-joukkue, katsomassa peliä. Miksi pitäisi, kun tarjolla on televisiossa parhaitakin? Siinä kulttuurissa kun kelpaa vain se paras. Oman kylän hurraaminen puuttuu täysin, verraten vaikka Englannin jalkapallofaneihin. Tämä olisi minusta sitä pesäpallon brändiongelman ydintä. Hauska pelata, mutta miksi seurata? Samoin tuntuu, että monet amerikkalaiset fanittavat seuroja brändeinä, ja urheilu on yksi vaihtoehdoista vapaa-ajalle siinä missä elokuvat yms. Yksi kaverini on käynyt Yankeesin pelissä, ja sanoi että suurin osa sakista teki siellä jotain ihan muuta kuin seurasi itse peliä.
Enkä nyt halua mitenkään lähtökohtaisesti mollata baseballia. Minusta se on hieno laji, ja jokin syy lienee sillekkin, miksi katson sitä mielummin kuin kotimaista jääkiekkoa tai jalkapalloa.
www.superpesis.fi
