Laitetaanpas tänne, että miten itse näen tuon Mansen nousun miesten superiin tapahtuneen, kun aina välillä kuulee pohdintaa, että miten kaupungeissa (esim. Helsingissä) pitäisi pesistoiminta saada miehissä nousuun.
Se, miten suurissa kaupungeissa pesiksen saa nousemaan, ei ole mielestäni ihan helppoa. Varsinkaan miehissä. Lähinnä Helsinkiin ja Turkuun viittaan. Naisissa mielestäni pesiksen tulo suuriin kaupunkeihin tapahtuu paljon helpommalla, koska pesiksestä saatava raha ei ole naispelaajalle yhtä merkitsevä tekijä kuin vaikka suurten kaupunkien tarjoamat työ- ja opiskelumahdollisuudet. Näin väittäisin.
Aina puhutaan, että suurkaupungeissa pitäisi seurojen synnyttää aluksi juniorituotantoa, joista sitten kasvaisi joskus joidenkin (hyvin monen) vuoden päästä pelaajia, jotka sitten nostaisi sen kaupungin seuran pikkuhiljaa Superiin. Ei toimi mielestäni käytännön tasolla, koska nuoret ei ala harrastaa suurkaupungissa pesistä, jos ei ole mitään esikuvia. Muita lajeja ja aktiviteetteja on valittavina runsaasti ja niissä voi olla valmiina esikuvia, joten ne alkaa harrastaa niitä. Tampereellakaan ei ollut juuri ollenkaan junioreita joitain vuosia sitten. Nyt junnujoukkueita on 17.
Se, miten Mansen miehet on tässä seitsemän vuoden aikana hilannut itsensä Suomensarjasta Superiin, on mielestäni ollut siten, että aluksi vain kokosivat kasaan kaupunkiin muuttaneita muualta tulleita pesistä harrastaneita pelaajia + näiden kavereita ja tekivät niistä joukkueen Manselle. Löytyi väkimassasta aika laadukkaita muualta tulleita pelaajia. Suomensarjajoukkueessa 2013 pelasivat mm. Jarkko Paloniemi ja Joonas Eirola monen muun sille sarjatasolle laadukkaan pelaajan lisäksi. Siihen lisänä persoonallinen ja humoristinen ottelutapahtuma hyvällä kuuluttajalla. No sitten ne nousivat Ykköseen pelaamalla. Yleisömäärät kasvoivat. Sitten alkoi junioreitakin kiinnostaa touhu ja huomattiin, että tuleekin yhtäkkiä ihan pirusti uusia junioreita ja puhuttiin, että vaikea löytää junnuvalmentajia riittävästi. Sitten taas etsittiin aina pari laadukasta pelaajaa lisää per kausi miesten joukkueeseen Ykköspesistasolle. Hyvää ottelutapahtumaa ei muutettu. Taas lisää junioreita. Moni pelaaja halusi tulla Manseen pelaamaan, koska ottelut oli aika hienoja ja hauskoja pääosin kuuluttajan sekä lähellä kenttää olevan yleisön ansiosta. Tunnelmaa oli enemmän kuin monella paikalla Superin peleissä. No sitten pelattiin jo Superpesiskarsinnoissa, mutta aina hävittiin niukasti. Muutama vuosi Ykköspesiksessä ja kohtuullinen katsojarunko ("perinteitä") ehti jo syntyä. Sitten tajuttiin, että hankitaanpas vielä oikein hyvä lukkari sille tasolle ja sitten noustiinkin Superiin.
Yhteenvetona voisi sanoa, että kun pystyy löytämään suuressa kaupungissa sinne muualta muuttaneet laadukkaat pelaajat ja kokoamaan niistä joukkueen sekä tekemään ottelutapahtumasta mielenkiintoisen, niin lähes kaikki muu (yleisö, kumppanit, juniorit) tulee jokseenkin siinä ohella. Sitten vain kausi kaudelta pari laadukasta pelaajaa lisää ja organisaation kehittämistä esim. junnutoiminnan osalta. Noin se ainakin Mansen miehillä mielestäni meni. Aika suuri asia oli mielestäni se kuuluttaja ja että peleissä oli hyvä ja humoristinen meininki, niin moni pelaaja halusi tulla pelaamaan Manseen Ykköspesiksessäkin. Näin itse näen. Enpä tiedä, että ajattelivatko silloin Suomensarjassa vielä, että tavoitteena on jossain vaiheessa pelata Superia vai olivatko vain nauttimassa pelaamisesta hyvässä tunnelmassa. Veikkaan jälkimmäistä. Sitten se katsomo Kaupissa on myös aika lähellä kenttää, niin tunnelma on yleisönkin osalta kohdillaan. Nyt niitä junioreitakin alkaa sitten tulemaan pikku hiljaa varmaankin Superin joukkueeseen. Jos 10 vuotta sitten aloitti joku 7-vuotiaana pesiksen, niin se on nyt sitten 17-vuotias, että ei ehkä ihan valmis vielä.
Pointtina koko jutussa on ehkä, että suurkaupungissa junioritoiminnan syntyminen voi vaatia ensin menestyvää edustusta, kun ehkä maaseudulla taas menestyvän edustuksen syntyminen vaatii junioritoimintaa. Mutta siis mitkään kabinettipäätökset ei ole kauhean kantavia, vaan pelaamalla pikku hiljaa ylöspäin, jolloin syntyy myös se katsojapohja ja perinteitä joukkueelle, ja ottelutapahtuma viihdyttäväksi.